Vanhoja uskomuksia ja taikoja: luonne ja taidot

Jos juo kahvin seisaaltaan, tulee kiukkuiseksi. 
Alavus 1936

Jos uuniluutooja hiilikoukkuva pietää pitkään tuvassa, ni immeiset tulloo laiskaksi. Lapset tulloo laiskoja.  
Kangasniemi 1934

Uimariksi ja uimaan oppii hyvin, jos syöpi niin vanhaa leipää joka on homehtunut. Kertojamme sanat: ”Syöpi hometta leipää!”  
Aunus 1938

Joka on hyvä valehteleen, se osaa tehdä myöskin hyviä tuokkosia. 
Eräjärvi 1936

Jos korvat häälyvät puhuessa, niin silloin ihminen valehtelee.  
Kokemäki 1938

Joka on paha kutiamaan, niin hänen sanotaan olevan pahan luulemaan. 
Kurikka 1904

Vanha taikauskomus. Vanhaan aikaan uskottiin niin, että lempeäluontoisen ja lyhytvihaisen henkilön hiki lähti helposti pestessä hänen alusvaatteistaan. Häijyluonteisen ja pitkävihaisen henkilön hiki taas lähti hyvin vaikeasti pesussa hänen vaatteistaan. Ja pyykkivaatteiden pesijät hyvin usein arvostelivat hien vaatteista lähdön perusteella erittäinkin tyttöjen ja poikien luonnetta. Jos eivät olleet tilaisuudessa heitä muuten tuntemaan.  
Sortavala 1936.

Kun kulmakarvat ovat nenän kohdalta yhteen kasvaneet, on henkilö kiivasluonteinen.     
Nokia 1939

Kun peukaloa taivuttaa taaksepäin, niin siihen tulee ryppyjä. Jos ne ovat peukalon tyven ja keskinivelen välillä, on henkilö hyväluonteinen, mutta jos ne ovat kauempana, on hän ilkeä – sitä ilkeämpi, mitä lähempänä kynttä ne ovat.     
Lapväärti 1939

Kämmenen keskellä oleva viiva on ikäviiva. Jos se menee yli kämmenen, elää vanhaksi ja päinvastoin. Jos sormien puolinen viiva ei mene sormien väliin, on tarkka, mutta jos se menee, on hupa. Jos miehellä peukalan luona menevät viivat ristiin, on hän hyvä vaimolleen. Kämmensyrjän viivat ennustavat lapsien lukumäärää. 
Juva 1899

Punatukkaisesta sanotaan, että hän on hyvä luonteeltaan, tai sitten äärimmäisen paha.  
Rantsila 1961

Suurisuinen on hyvän laatunen. Jolla on pikkunen ruusunnuppusuu, se on pippuri luonteeltaan.  
Kestilä 1936

Viisauden kulmat. Jos ihmisen ohimoilla on hiuksettomat syvänteet molemmilla puolilla otsaa sanotaan näitä viisauden kulmiksi, sekä sellaisia ihmisiä, joilla on syvät kulmat viisaiksi ihmisiksi. Vihti 1936

Pyöryväinen. Ihmisellä on päässä jonkinlainen keskus, jonka ympäri hiukset ovat kiereisesti asettuneet. Siitä millä kohtaa pyöryväinen on, päätellään kuinka älykäs ja oppivainen ihminen on. Se on hyvä lukeen, jolla pyöryväinen on ottan puolesa. Huonotaitoisemmalla se on enempi takaraivolla. Mouhijärvi 1937

Keväällä kun näkee ensimmäiset muurahaiset ennen käin kukkumista ja niitä kuin syöpi yheksän kolmesta pesästä, yhteen kolme yheksää, niin ei pysty kirot eikä nukuta pitkään. Tulee virkeäksi kuin muurahainen.
Paltamo 1888