Anna Fribergin tiskausohjeita Koko kansan keittokirjasta

Puhtaus on ensimmäinen ja tärkein ehto hyvänmakuisen ja terveellisen ruuan valmistamisessa. Sen tähden tähden huoneen, missä ruoka-aineita pidellään ja ruokia valmistetaan olla aina puhdas. Samoin myöskin kaikkien ruuan valmistettavien esineitten olla aina puhtaat ja hyvässä kunnossa.

Suurimmalla tarkkuudella on valvottava että kyökissä on aina puhdas ja raitis ilma. Rasvankäry ja muu ruuan haju on poistettava sieltä, pitämällä auki höyrypeltiä sekä tarpeen vaatiessa akkunaa ja ovea. Jos keittäessä hellalle putoaa tai kiehuu ruokaa, se on pyyhittävä heti pois. Samoin on tehtävä jos pöydälle tai lattialle kaatuu jotain. Kelpaamattomat jätteet ovat sitä myöten, kuin niitä karttuu, vietävä pois tahi poltettava. Solkkuastiat on tyhjennettävä usein ja puhdistettava joka kerta tarkasti.

Vesijohto on aina pidettävä puhtaana. Sinne ei saa kaataa mitään sakeata ainetta, niin kuin poroa, kalan suomuja, ruotoja tai muuta törkyä, sillä vesijohdon reiät tukkeavat tästä. Kaikki vesijohdon pohjalle kasaantuva sakka on otettava huolellisesti pois, ja johto pestävä päivittäin kuumalla vedellä ja saippualla tai lipeällä ja suovalla.

Hella on myöskin pestävä joka päivä. Tuhka on tyhjennettävä sieltä usein, muutoin hella alkaa savuta sisälle. Samalla tarvitsee torvia eli röörejä puhdistaa noesta ja tuhkasta.

Kunkin aterian jälkeen kaikki ruuan valmistuksessa käytetyt astiat on puhdistettava kunnolla. Ennen kuin ruvetaan pesemään astioita, ne on järjestettävä niin että samanlaatuiset esineet tulevat aina yhtäälle. Perunankuoret ynnä muut soveliaat jäännökset on koottava ja pantava talteen porsaille. Sitten otetaan kuumaa vettä kahteen kehloon eli punkkaan, hangataan vähän saippuata aivinaiselle rievulle ja aletaan pestä astioita toisessa kehlossa olevalla vedellä sekä sisältä että päältä, noudattaen sitä järjestystä että aloitetaan puhtaimmasta. Astiain korvat, varret, kahvat, uurrokset ja muut syvennykset on puhdistettava tarkasti. Kun vesi jäähtyy tai tulee likaiseksi se on vaihdettava. Pestyt astiat virutetaan toisessa kehlossa ja asetetaan kumolleen valumaan. Mutta veitset on kuivattava heti, etteivät ne ruostu. Kun enin vesi on valunut astioista, ne kuivataan puhtaalla pyyhkeellä, kihnataan kunnes ne ovat kuivuneet kokonaan ja asetetaan sitten paikoilleen.

Lasiastioita ei pidä pestä kuumalla vedellä, koska ne eivät tule silloin oikein kirkkaiksi ja voivat särkyä sen lisäksi helposti. Ne on parasta pestä hailealla vedellä ja saippualla, viruttaa puhtaaksi ja kihnata kuiviksi puhtaalla kuivalla pyyhinliinalla.

Vispilät on pestävä hyvin tarkasti ja varottava ettei varpujen väliin eikä varren juureen jää yhtään ruuan hiukkasta.

Käytetyt keittoastiat on puhdistettava tarkasti sisä- sekä ulkopuolelta. Niitä pestään kuumalla vedellä ja patasudilla tai huiskulla sekä rievulla. Veistä tai muuta teräkalua ei pidä käyttää siihen tarkoitukseen. Jos ruokaa on palanut astiat pohjalle tai kuivunut syrjiin, sitä on lioitettava vähitellen irti vedellä. Pahimmassa tapauksessa astiassa keitetään vähän livettä. Tämä irrottaa helposti kiinni kiehuneen ruuan. Ennen kuin keittoastiat pannaan paikoilleen ne on kuivattava, sillä rautaiset astiat ruostuvat kosteudesta ja vaskiastioihin tulee myrkyllistä vaskihometta. Se on ruokaan joutuessaan niin myrkyllistä että ihmiset voivat kuolla siihen. Vaskiastiat on tinattava tinattava sisältä tämän vaaran välttämiseksi.

Vaskiastioita kiillotetaan siten että pienellä tukolla sivalletaan vähän kuuraushappoa astiat ulkopinnalle, jonka jälkeen se kihnataan kirkkaaksi toisella kuivalla villaisessa tukolla ja hienonnetulla kuurauskivellä.

Veitset ja kahvelit kiilloteaan pajanmiilulla tahi kuurauskivellä, mutta niihin ei saa käyttää happoa.

Läkkiastioita kiillotetaan parhaiten sillä lailla, että niitä lioiteaan vähän kuumassa lipeässä, ja kihnataan sitten kirkkaiksi hienolla hiekalla.

Puuastioita kuurataan puhtaalla valkealla sannalla ja hailealla vedellä. Sannan asemasta voi käyttää myöskin järeätä juuriharhaa ja saippuata. Tarpeen vaatiessa niitä on haudottava katajavarilla s.o. astiaan asetetaan muutamia tuoreita katajan oksia, joiden päälle kaadetaan kiehuvaa vettä, ja astia peitetään. Täten niistä poistetaan paha maku ja haju.

Erilaatuisten esineiden, niin kuin lasi- ja posliiniastiain, keittoastian, lattian ja vesijohdon, hellin ynnä muun puhdistamiseen on käytettävä erityisiä riepuja ei rättejä, jotka on pidettävä tarkasti erillään ja käytettävä aina samaan tarkoitukseen. Onhan varsin sopimatonta pestä astiainpesurievulla hellaa ja vesijohtoa, tai hella- tai permantorievulla laseja ja posliiniastioita. Kaikki rievut on jokaisen käyttökerran jälkeen pestävä puhtaiksi kuumalla vedellä ja saippualla, virutettava, väännettävä ja levitettävä kuivumaan. Jotta ne pysyisivät oikein valkoisina ja puhtaan tuoksuisina, niitä on toisinaan keitettävä lipeässä tai suopavedessä.

Tällaisia talousaskareissa käytettäviä riepuja on paras valmistaa liinaisesta eli aivinaisesta kankaasta, koska sellaista vaatetta on helpoin pitää puhtaana. Siisteyden vuoksi ne on paltattava eli päärmättävä ja varustettava verkilällä, josta ne ripustetaan määrätylle naulalleen.

Anna Fribergin ohjeita suursiivoukseen Kansan keittokirjasta

Paitsi joka päivä tapahtumaa kodin järjestämistä ja siivoamista, sekä vähän isompaa viikkosiivousta viikon lopulla, on välttämättömän tarpeellista aiottain toimittaa siellä oikein perinpohjainen puhdistus. Yleensä onkin tavallista että tämmöinen pääsiivous toimeenpannaan syksyllä ja keväällä sisäakkunain sijalleen asettamisen ja ulosottamisen yhteydessä, sekä joulun ja juhannuksen ynnä muitten suurien juhlien edellä. Tähän tarkoitukseen on valittava kirkas ja selkeä päivä, jos silloin tuulikin hiljaa henkäilee, on se sitäkin parempi.

Jotta saataisiin huoneessa enemmän tilaa ja siivoaminen voisi tapahtua nopeaan ja rivakasti, tarvitsee siirtää viereiseen huoneeseen, porstuaan tai muualle pienemmät huonekalut. Topatut sohvat ja tuolit sekä sänky- ja pitovaatteet on vietävä pihalle ja siellä tarkoin tuuletettavat ja tomusta puhdistettavat, ennen kun tuodaan jälleen sisälle.

Nyt siirretään isommat huonekalut vähän ulommaksi sieniltä, akkunat avataan ja aletaan huonetta riimoamaan. Tähän käytetään pitkällä varrella varustettua hienovarpuista ja pehmeätä kataja- tai lehtiluutaa. Ensiksi riimotaan eli ripistään tomu katosta. Tämän jälkeen on uunin päällinen ja tausta tarkoin puhdistettava. Sen jälkeen tarvitsee harjata huonekalujen päällystät ja taustat. Tämän tehtyä riimotaan eli ripsitään tomu katosta. Tämän jälkeen on uunin päällinen ja tausta tarkoin puhdistettava. Sen jälkeen tarvitsee harjata huonekalujen päällystät ja taustat. Tämän tehtyä riimotaan seinät ylhäältä alkaen. Viimeiseksi lakaistaan lattia tomusta puhtaaksi.

Kun huoneesta edellä mainitulla tavalla on irtanainen tomu poistettu, otetaan käsille pari kolme puhdasta, pehmeätä ja hieneetä riepua, sekä suopaa tai palanen saippuata. Sitten noudetaan lämmintä vettä kahteen astiaan ja aletaan pesemään huonetta. Mutta nyt ei suinkaan pidä aloittaa lattiasta, sen vuoro on taaskin viimeiseksi. Jos huoneessa on kaakeliuuni, sopii pestä se ensimmäiseksi. Taaskin on alettava ylhäältä ja meneteltävä seuraavalla tavalla. Toisessa astiassa olevaan veteen sekoitetaan vähän suopaa tai saippuata. Tähän veteen kastetaan sitten karkein rievuista, puserretaan valtavesi pois, ja pestään uuni ylhäältä alkaen, kuten jo mainittiin, vähäinen ala kerrallaan oikein puhtaaksi. Sitten kastetaan toisessa astiassa olevaan saippuattomaan veteen toinen riepu, jolla pesty ala vielä virutetaan. Viimeiseksi pyyhitään koko pesty osa vielä kuivalla puhtaalla rievulla ihan kuivaksi. Sitten otetaan uusi ala pestäväksi äsken mainitulla tavalla, ja työtä jatketaan sillä lailla, kunnes uunin koko pinta on hohtavan puhdas. Samalla lailla on pestävä ovenpäällinen, pihtipielet ja ovi sekä sisä- että ulkopuolelta. Tämän jälkeen sopiipestä akkunat päällinen, pielet ja puitteet ja sekä kaikki pesemistä sietävät huonekalut. Likainen vesi on astioista kaadettava pois vähän väliä, ja puhdasta vettä otettava sijaan. Sillä likaisella vedellä ei voi saada puhdasta jälkeä.

Myöskin akkunan ruudut on puhtaaksi pestävät. Mutta niitä on pestävä kylmällä vedellä, sillä lasi käypi himmeäksi, kun sitä pesee lämpimällä vedellä. Rievut ja vesi pitää olla aivan puhtaat. Vähän saippuata sopii myöskin ensivedessä käyttää ja jos ruudut eivät sittenkään tulisi oikein kirkkaiksi, sopii veteen panna vähän spriitä tai etikkaa.

Nyt on aika käydä lattiaan käsiksi. Sitäkin on pestävä kerrallaan ainoastaan niin suuri ala, minkä käsillään eteen ja molemmille sivuille ylettyy hyvin. Vaatteiden suojaamiseksi on sangen edullista käyttää niin sanottua kuurauslaatikkoa. Tämä on puinen alusta eli pohja, jonka kolme sivua on varustettu noin desimetrin korkuisella laiteella. Polvien alle sopii pehmitteeksi panna jotain vaatetta.

Maalattua lattiata on pestävä samalla tavalla kuin ovia ja pihtipieliä, mutta tähän käytettävät rievut voivat olla isompia ja karkeampia. Jos maalattuja paikkoja pestään harjalla, tarvitsee tämän olla hyvin pehmeän ja hienon, muutoin maali kuluu pois.

Maalaamattomia lattioita pestään sannalla ja kuusehakohuiskulla, josta kaikki neulaset ovat karisseet pois, taikka käytetään niiden sijaan järeätä juuriharjaa ja vähän suopaa tai saippuata. Lattiata on aina päästävä pitkinpäin lattian lankkuja myöten.

Lattioita ei pidä milloinkaan pestä valtavedellä, sillä se valuu alas lattian raoista ja kastelee permannon alaisen täytteen eli trossin, joka siitä alkaa mädätä ja tekee huoneessa olevan ilman kosteaksi ja epäterveelliseksi. Sangen tärkeätä on lattian viruttamisessa ja kuivaamisessa noudattaa mitä suurinta tarkkuuta ja huolellisuutta. Sillä kuta pikemmin lattia pesemisen jälkeen kuivuu, sitä puhtaampana ja terveellisempänä huoneen ilma säilyy. Tuo kaikille tuttu ja vastenmielinen kuuraushaju estetään parhaiten siten, että uunissa pidetään hiljaista tulta huonetta pestessä.

Kun huone näin on perinpohjaisesti puhdistettu, tuodaan huonekalut, sänky- ja pitovaatteet, tomusta tarkoin piiskaamalla ja harjaamalla puhdistettuina sisälle ja asetetaan paikoilleen.

Sitten riimotaan ja pestään samalla tavalla myöskin eteinen, porstua ja portaat.

Sälää, rikkoja ja muuta törkyä ei milloinkaan pidä koota eikä jättää portaille tai niiden ympäristöön, vaan ne ja samoin koko piha on pidettävä siistinä.

Tarpeen mukaan on myöskin riimottava, lakaistava ja puhdistettava kaikki konttoorit, ullakot, luhdit, aitat ja kellarit sekä muut varasto- ja ulkohuoneet.