Millaiset miehet olivat antiikin roomattarien makuun?

Roomalaismiesten tavoin myös naisten seksisymbolit löytyivät viihdemaailmasta. Miehistä poiketen kauniimpi sukupuoli edellytti hurmaavalta mieheltä fyysisen kauneuden lisäksi urheilullisuutta, mikä laajensi rakastajien etsintää teatterinäyttämöiden ulkopuolelle kilpavaunujen ajajiin ja gladiaattoreihin kuten Spartacus-sarjassa. Gladiaattorikoulun pitäjä Quintus Lentulus Batiatus solmi rakkausavioliiton isänsä toiveiden vastaisesti alempiarvoisen Lucretian kanssa. Lucretia hakee vaihtelua seksielämäänsä haettamalla villan yhteydessä toimivan gladiattorikoulun eli luduksen tiloista Crixus-nimisen gladiaattorin tyydyttämään itsensä.

Filosofikeisari Marcus Aureliuksen keisarinnan Faustinan sydämen kerrotaan sykkineen erityisesti gladiaattoreille. Aviomiehen ollessa kaukana kotoa keisarinna Faustina muutti juorujen mukaan usein Caietiaan, jossa oli mitä otollisinta tavata rakastajiaan. Merimiehiä ja paikallisen gladiaattorikoulun urhoja. Cassius Dio tallensi muistiin aikalaistensa huhupuheet, joiden mukaan keisarinna tuli raskaaksi yhden kiihkeän kohtaamisen seuraamuksena. Uskottomuuden hedelmänä syntyi väkivaltainen ja mielenvikainen Commodus. Juorut voisivat pitää paikkansa, sillä Commodus oli aivan hulluna gladiaattoritaistoihin ja jopa otteli näitä vastaan.

Pompejista löydetyn matroonan tapaus saattoi kuulua perättömien juorujen kategoriaan. Kultakoruissa koreillut daami kuoli tulivuorenpurkauksessa vieraillessaan gladiaattorien kasarmissa. 

Kirjallisuudessa on viljelty olettamuksia matroonan ja gladiaattorin intohimoisesta tuokiosta luduksessa, jonka helvetillisen kuuma laavavirta olisi keskeyttänyt kesken hekuman huipulle sinkoamista. Todellisuudessa kyseinen ylhäisönainen etsi pakomatkallaan suojaa luduksesta. Gladiaattorien charmi tehosi kiistämättömästi roomattariin, josta on jäänyt dokumentiksi Pompejin seinille raapustettuja suorasukaisia kirjoituksia. Retiarius Crescent kuvataan ”yökyöpelien neitosten herraksi ja lääkäriksi” ja traex Celadus puolestaan ”tyttöjen riutumuksen syyksi ja ihailun kohteeksi”. Jollei ihastus ole itse raapustanut ylistyksiä ironisin tarkoitusperin, viestit viittaavat roomattarien intohimoon ja yöllisiin retkiin. 
 

Gladiaattorin olemuksella oli kiistämättä sama vaikutus, jota nykyaikaisen mainoksen miesmallilla, urheilijalla tai hyvävartaloisella naisella – miesmausta riippuen on meidän aikamme naiseläjiin. Gladiaattorin puoleensavetävyyttä maksimoi heidän urheutensa vaarantaa henkensä areenalla. Roomattaret ahmivat katsomassa katseellaan taistelijoiden lihaksikkaita, ruskettuneita vartaloita ja tiukkailmeisiä kasvoja. Gladiaattorit olivat alfauroksia, jotka sytyttivät vaistomaisesti vastakkaisen sukupuolen. Tänä päivänä urheilusankareilla, näyttelijöillä, vaikutusvaltaisilla miehillä ja politiikoilla voi olla sama vaikutus moniin hyvännäköisiinkiin naisiin. (Riippuen sulottarien poliittisesta kannasta.) Juvenalis kertoo kuuluista skandaalista. Senaattorin vaimo Eppia oli rakastunut toivottomasti Sergiolis-nimiseen gladiaattoriin. Miehen täytyi olla jäänyt osattomaksi komeudesta, sillä Juvenalis kuvaa hänellä olleen arpien halkomat kasvot ja kyhmy nenässä, kypärän hankauksesta johtuen. Sergiolis oli jo alkanut ajella harmaantunutta partaansa ja toivoi voivansa lopettaa gladiaattorin uran poikkimenneen käsivarren takia. Vaikka miehen toinen silmä vuoti koko ajan tuntemattoman vaivan takia, arvon matroona hylkäsi gladiaattorin tähden ylellisen elämänsä, senaattoripuolisonsa sekä lapsensa ja seurasi lemmittyään tämän komppanian mukana Egyptiin asti.

Seikkailullinen ja vaarallinen elämä houkutti monia roomattaria. Toisinaan kuka tahansa komeavartaloinen ja -kasvoinen viriili mies kelpasi tarjoamaan jännitystä, jos aikalaisia oli uskominen. Suurin osa Forum Romanumin oikeudenkäynneistä kohdistui sängystä talon orjan kanssa yllätettyihin matrooniin.
 
Hevosvaunujen kilpa-ajajat olivat antiikin aikaan yhtä haluttuja rakastajia, vaikka heidän charminsa erosi gladiaattoreista. Viimeksi mainitut muistuttivat enemmän nyrkkeilijöitä ja bodareita, kun taas kilpa-ajajien puoleensavetävyys oli samankaltaista kuin jalkapalloilutähdillä, hiihtäjillä tai kuuluisilla ralliautoilijoilla. Ajureiden vartalo ei ollut yhtä jykevä ja lihaksikas, mutta urheilullisempi. He tienasivat tähtitieteellisiä summia, jotka ylittivät reilusti jopa eniten ansaitsevien nykyajan ammattiurheilijoiden tienestit.