Vanhoja uskomuksia ja taikoja: kuolema

Kuoleman edellä ihminen näkee ja kuulee kaiken, mitä hänestä puhutaan ja hän liikkuu jo toisessa maailmassa.

Mouhijärvi 1946

Kun joku talon asukkaista kuolee, avataan ovi ja pellit jotta henki pääsisi lähtemään rauhallisesti.

Korpiselkä 1933

Hengenlähtö. Loppu kun tulee, niin silloin kaikki herätetään talossa. Kuoleman haltia on silloin liikkeellä ja jos joku nukkuisi, niin voisi saada senkin haltuunsa, kun on kerran jo yhden saanut.

Kittilä 1933

Vanhoja piikoja on hotaistava housuilla, jos henki vaikeasti lähtee kuollessa. Vanhoja poikia hameella hotaistaan.

Ilomantsi 1915-22

Jos kuolleen oikea silmä jää raolle tietää se sitä, että seuraava kuolija perheessä on miespuolinen; vasemman silmän auki jääminen taas tietää naispuolisen kuolemaa.

Maaria 1941 

Hukkunut kuulee kaikki. Ei pidä olla pahoillaan eikä puhua siitä. Sillä on paha mieli, kun kuulee että on hukkunut. Pitää olla iloinen vain. Mutta heti kun se on maalle nostettu, se ei enää tiedä mitään.

Rovaniemi 1932

Puhu suusi puhtaaksi ettei se kuollessa auki jää. Tässä on mainittava kansan uskomus, että jos kuolleen henkilön suu jää auki, niin sanotaan hänen eläessään salanneen jonkun asian joka olisi pitänyt puhua. Tästä uskomuksesta on kai sananparsikin johtunut.

Vihti 1937

Jos ruumiiseen pistää pukiessa neulalla, niin se käypi valittamassa.

Vihanti 1891

Ruumiin vuode ja ruumiskirstun lastut ovat poltettavat, ettei ruumis tuottaisi taloon mitään onnettomuutta ja vahinkoa.

Pihtipudas 1893

Ruumiin sukat. Kuolleen jalkaan pannaan sukat vaihdokseen, oikean jalan sukka vasempaan jalkaan ja päinvastoin. Kuollut ei pääse kävelemään? Tapana on sanoa, kun joku panee sukat erehdyksessä vaihdoksiin: ”Panet jalkaasi kuin kuolleen sukat.”

Iitti 1891

Kun kuollut on talossa, ei annettu mitään tuotteita vieraille rahalla eikä ilmaiseksi. Se viepi muuten onnen mukanaan.

Kangaslampi 1894

Jos sattuu kuollutta säikähtämään, ei pelko haihdu, ellei käy yksin ruumista katsomassa ja kädellään koittamassa.

Iisalmi 1938

Hullu ja kaatuvatautinen on ruumisarkkuunsa pantava mahalleen, silloin ei vika jää sukuun.

Liperi 1959

Arkkuun pantiin: parhaat vaatteet, kintaat käteen, lakki päähän, rahoja, viinapullo ja sitä evästettiin. Jämsässä kun muori kuoli tapettiin kukko vainajan lähtöä tehdessä, ettei tämä kuoltuaan ottaisi isompaa eläintä. Varakkaat antoivat isompia uhreja, mutta vähävaraisilla ei ollut varaa.

Jämsä 1909

Jos ruumisarkun kantta ei naulata lujasti kiinni, tulee ruumis valittamaan siitä jälkeenpäin naulaajalle.

Helsinki 1892