Oitan ja Pelionin
vuorten rinteillä asui muinoin keutaurien roteva, mutta hiisimäisen
hurja ja raaka heimo. Kun lähellä asuva Lapithein ruthinas
Peirithoos ja Hippodameia juhlivat häitään, niihin kutsuttiin
vieraiksi myös kentaurien ruhtinaita. Hääilo katosi kuin tuhka
tuuleen, kun juopunut kentauri Eurytion yritti väkisin raastaa
morsianta ja muutkin kentaurit tekivät väkivaltaa Lapithein
naisväelle. Syntyi verinen tappelu, jossa kummaltakin puolelta
kaatui paljon väkeä – Lapitheilta muun muassa sankasi Kaineus.
Viholliset survoivat tämän kivien ja pölkkyjen alle, alle koska
teräase ei pystynyt vahingoittamaan tätä.
Theseus ja Nestor
taistelivat Lapithein puolella. Lopulta kentaurit joutuivat häviölle,
ja heidät karkotettiin asuinsijoiltaan. Alhaisen aistillisten
kentaurien joukosta löytyi sentään yksi jaloluonteinen mies,
viisas lääkintätaitoinen Cheiron, kaikkein hurskain ja
oikeamielisen kentaureista. Hänen oppilainaan olivat monet sankarit:
Iason, Kastor, Polydeikes, Achilleus ynnä muut. Kun hänen oli pakko
paeta kansansa mukana, hän lähti Malean niemelle. Siellä hänen
ystävänsä Herakles ampui häntä vahingossa myrkkynuolella.
Silloin kentauri luopui kuolemattomuudestaan Prometheusin eduksi.
Peirithoos teki
vielä monta urotekoa. Rohkein kaikista oli se, kun hän yritti
ryöstää Persefonen manalasta. Mutta se ei onnistunut, vaan urho
jäi sinne tielle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti